Ihan ensimmäisenä vähän eilisiä (eli toissapäiväisiä..) kuvia. Meillä oli E:n isän auto käytössä ja käytiinkin vielä myöhään illalla satamassa ottamassa muutamat kuvat. Asteita oli kolme ja vieläpä plussan puolella, mutta silti järvi oli jäässä ja ulkona niin jäätävä tuuli, että ei siellä kauaa viihtynyt. Saatiin yksi kuva jossa mulla ei ollut silmät kiinni!
Mä tykkäsin tästä kuvasta ihan älyttömästi ja siitä onkin kehitteillä uutta banneria blogiin. E:llä oli joku idea mielessä, joten nyt täytyy enään odottaa sen toteuttamista.
Mä kävin aiemmin ihailemassa Seppälän uusia oloasuja ja pyjamia, joista yhteen settiin ihastuinkin totaalisesti. En oo aiemmin ollut mikään hempeiden pastellinsävyjen ystävä, mutta tää hempeän harmaan ja suloisen vaaleanpunaisen yhdistelmä kolahti!
Voiko tosta edes olla tykkäämättä? Lisäksi multa puuttui kokonaan tollanen vähänkään siistimmän näkönen kotiasu. En missään nimessä osaa nukkua pyjama päällä, mutta pitäähän kotona hengailua varten olla ihan omat vaatteet.
Meillä oli mukava päivä, vaikka missään vaiheessa ei joululta tuntunutkaan. Ei lunta, ei valoa, siellä sun täällä käymistä hetken visiiteillä. Musta tuntui ihan kamalalta lähteä hetkellisen pyörähtämisen jälkeen äitini luota pois, mutta en voinut muutakaan kun oltiin sovittu ruokailu E:n vanhempien luokse tiettyyn kellonaikaan.
Niinkin kovasti kuin toivon, että joulu olisi itselleni onnen ja rauhan hetki, niin kyllä täytynee myöntää, että se menetti merkityksensä vanhempieni eron jälkeen. Kaikki perheenjäsenet missä sattuu, osa töissä ja osa oman perheen kanssa joulua viettämässä. Ei enään yhteistä juhlaa ja ajanviettoa. Silloin tuntuu kaikista vahvimmin, että perhe on hajalla. Ja tottakai se sattuu, olisi kovin kummallista jos sen kanssa olisi täysin sinut. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että on mahdollisuus vietää joulua myös E:n perheen kanssa, mutta mikään ei korvaa sitä, että se ei ole mahdollista enää oman perheen kanssa. Ehkä joskus (ainakin toivottavasti) se joulu ja sen merkitys löytyy uudelleen, kun on perustanut oman perheen. Kyllä itse ainakin haaveilen joulusta oman miehen ja lasten kanssa, järjestäen samalla sellaisen myös kaikille perheenjäsenilleni. Juhla jonne kaikki läheiset olisivat tervetulleita. Ehkä sitten joskus.
Kuvia tältä päivältä ei juurikaan ole - tai on, mutta niissä esiintyy lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden henkilöllisyys ja nassut pysyköön salassa. :)
Lisäksi meidän lahjaton joulu epäonnistui jälleen..
E:n sisaruksilta lahjakortit Ravintola Taivaanrantaan, Luhdan pyyhkeitä E:n vanhemmilta, leffalippuja, veikkauksen arpoja, villasukkia sekä äidiltäni saama ihanan pehmeä Cubuksen aamutakki. Se on mulla tälläkin hetkellä päällä! Oon haaveillut tällaisesta pidemmän aikaa, mutta ei ole tullut vastaan yhtään materiaaliltaan sekä väriltään yhtäaikaisesti miellyttävää. Täällä Lahdessahan ei Cubusta ole, mutta äiti oli bongannut tämän Hyvinkään kauppakeskus Villan liikkeestä.
Nyt nukkumaan, jotta huomenna jaksaa vetää navat paukkuen jouluruokaa! Ehkäpä saan aikaiseksi jopa kunnon aamupalan, jota varten pekonit ja kananmunat odottaa jääkaapissa tekijäänsä. Mukavaa olla tietoinen siitä, että töihin täytyy palata vasta muutaman vapaapäivän jälkeen. Tosin, jos se oli kohdallani ollut mahdollista, niin olisin enemmän kuin mielelläni ottanut perjantaille palkattoman vapaan ja jatkanut rennoissa meiningeissä aina sinne viikonlopulle saakka.
Millaista joulua teillä on vietetty?

























Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!