Ei ohi vielä

.. Vaikka vuorokausi vaihtuikin juuri. Tänään vietettiin jouluja vasta isovanhempien, äitini sekä E:n perheen kanssa. Huomenna on vuorossa isäni ja vähän lisää E:n perhettä ja sitten torstaina koitetaan päästä siskoni luokse käymään. Varsinaisia perinteisiä jouluruokia ei olla edes vielä maisteltu, ellei pelkkää kinkkua ja kalkkunaa lasketa, mutta tiedän isäni valmistaneen perinteisen jouluruoan melko kattavasti, joten oli ihan mukava syödä tänään vähän "normaalimpaa" ruokaa.

Ihan ensimmäisenä vähän eilisiä (eli toissapäiväisiä..) kuvia. Meillä oli E:n isän auto käytössä ja käytiinkin vielä myöhään illalla satamassa ottamassa muutamat kuvat. Asteita oli kolme ja vieläpä plussan puolella, mutta silti järvi oli jäässä ja ulkona niin jäätävä tuuli, että ei siellä kauaa viihtynyt. Saatiin yksi kuva jossa mulla ei ollut silmät kiinni!

Mä tykkäsin tästä kuvasta ihan älyttömästi ja siitä onkin kehitteillä uutta banneria blogiin. E:llä oli joku idea mielessä, joten nyt täytyy enään odottaa sen toteuttamista.

Mä kävin aiemmin ihailemassa Seppälän uusia oloasuja ja pyjamia, joista yhteen settiin ihastuinkin totaalisesti. En oo aiemmin ollut mikään hempeiden pastellinsävyjen ystävä, mutta tää hempeän harmaan ja suloisen vaaleanpunaisen yhdistelmä kolahti!

Voiko tosta edes olla tykkäämättä? Lisäksi multa puuttui kokonaan tollanen vähänkään siistimmän näkönen kotiasu. En missään nimessä osaa nukkua pyjama päällä, mutta pitäähän kotona hengailua varten olla ihan omat vaatteet.

Meillä oli mukava päivä, vaikka missään vaiheessa ei joululta tuntunutkaan. Ei lunta, ei valoa, siellä sun täällä käymistä hetken visiiteillä. Musta tuntui ihan kamalalta lähteä hetkellisen pyörähtämisen jälkeen äitini luota pois, mutta en voinut muutakaan kun oltiin sovittu ruokailu E:n vanhempien luokse tiettyyn kellonaikaan.

Niinkin kovasti kuin toivon, että joulu olisi itselleni onnen ja rauhan hetki, niin kyllä täytynee myöntää, että se menetti merkityksensä vanhempieni eron jälkeen. Kaikki perheenjäsenet missä sattuu, osa töissä ja osa oman perheen kanssa joulua viettämässä. Ei enään yhteistä juhlaa ja ajanviettoa. Silloin tuntuu kaikista vahvimmin, että perhe on hajalla. Ja tottakai se sattuu, olisi kovin kummallista jos sen kanssa olisi täysin sinut. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että on mahdollisuus vietää joulua myös E:n perheen kanssa, mutta mikään ei korvaa sitä, että se ei ole mahdollista enää oman perheen kanssa. Ehkä joskus (ainakin toivottavasti) se joulu ja sen merkitys löytyy uudelleen, kun on perustanut oman perheen. Kyllä itse ainakin haaveilen joulusta oman miehen ja lasten kanssa, järjestäen samalla sellaisen myös kaikille perheenjäsenilleni. Juhla jonne kaikki läheiset olisivat tervetulleita. Ehkä sitten joskus.

Kuvia tältä päivältä ei juurikaan ole - tai on, mutta niissä esiintyy lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden henkilöllisyys ja nassut pysyköön salassa. :)

Lisäksi meidän lahjaton joulu epäonnistui jälleen..

E:n sisaruksilta lahjakortit Ravintola Taivaanrantaan, Luhdan pyyhkeitä E:n vanhemmilta, leffalippuja, veikkauksen arpoja, villasukkia sekä äidiltäni saama ihanan pehmeä Cubuksen aamutakki. Se on mulla tälläkin hetkellä päällä! Oon haaveillut tällaisesta pidemmän aikaa, mutta ei ole tullut vastaan yhtään materiaaliltaan sekä väriltään yhtäaikaisesti miellyttävää. Täällä Lahdessahan ei Cubusta ole, mutta äiti oli bongannut tämän Hyvinkään kauppakeskus Villan liikkeestä.

Nyt nukkumaan, jotta huomenna jaksaa vetää navat paukkuen jouluruokaa! Ehkäpä saan aikaiseksi jopa kunnon aamupalan, jota varten pekonit ja kananmunat odottaa jääkaapissa tekijäänsä. Mukavaa olla tietoinen siitä, että töihin täytyy palata vasta muutaman vapaapäivän jälkeen. Tosin, jos se oli kohdallani ollut mahdollista, niin olisin enemmän kuin mielelläni ottanut perjantaille palkattoman vapaan ja jatkanut rennoissa meiningeissä aina sinne viikonlopulle saakka.

Millaista joulua teillä on vietetty? 

Rauhallista Joulua sekä iloa ja onnea vuodelle 2014! ♥

Yhtä juhlaa

Huh, nyt se on ohi. Ja mä jo vannoin tänään, että seuraavan kerran järjestän juhlia aikaisintaan kolmekymppisiä juhliessa. Ja mieluiten pitopalvelun avulla.

Eilinen ilta meni äidin kanssa leipoessa ja kotia siivoillessa. Yöllä valvotti naapureiden tupaantulijaiset ja aamulla oli aikainen herätys keskeneräisiä leipomuksia varten. Iso mukillinen kahvia ja kaulin käteen. Pientä jännitystä piti yllä oudosti käyttäytyvä gluteeniton piirakkataikina ja juustokakun kiille (viimeisistä sille tarkoitetuista jäljellä olleista raaka-aineista valmistettu), joka päätti hyytymisen sijaan pysyä juoksevana. Onneksi hätiin tuli äiti, joka toi mukanaan lisää aineita ja saatiin kuin saatiinkin kaikki herkut pöytään.

Kaikesta kiukuttelusta ja kiireestä huolimatta oli aika palkitsevaa, kun sai luokseen viihtymään ne kaikista tärkeimmät ihmiset. Ja totuus tuli lasten suusta juustokakkua mussuttaessa: "tää on äiti hyvää".

Gluteenittomalla pohjalla tein tällaisen tomaatti-mozzarella piirakan, jossa oli mukana myös rucolaa. Muuten ihan toimiva setti, mutta kaipasi epäilemättä lisää hieman pippuria ja suolaa. Pohjaa tehdessä tuli koettua myös ensimmäinen lievä pettymys gluteenittomista jauhoista leipoessa. Taikina oli jääkaapista otettaessa kivikovaa. Kun sain sen mikrossa pehmenemään, niin totesin sen kaulitsemisen olevan täysi mahdottomuus. Jotenkuten sain sen runnottua vuoan pohjalle, mutta jo esipaiston jälkeen koostumus oli muuttunut todella hauraaksi. Tätä reseptiä täytyy vähän kehittää eteenpäin..

Myös muffinsit oli tehty gluteenittomiksi, joissa Finaxin jauhoseos toimi erittäinkin hyvin. Ihanan kuohkeita ja muhkeita muffineita. Osaan niistä tein päälle tuorejuustokreemin.

Koska juhlijoiden joukossa oli myös lapsia, niin tein (äiti teki, sillä välin kun mä kävin suihkussa ja huseerasin föönin kanssa hiusten kimpussa..) perus turvallisen kinkku-paprikapiiraan, joka meni älyttömän hyvin kaupaksi. Olihan se maukasta, just sellaista miltä kinkkupiiraan pitääkin maistua.

Kakkuna oli jo aiemmin työkavereillekin tekemäni lime-valkosuklaa juustokakku. Mua harmitti kovasti ettei tästä tullut yhtä nättiä kuin edeltäjästään, mutta se sai paljon kehuja. Mun sydäntä lämmitti kovasti kuulla rakkaalta isoveljeltä, että kyseinen kakku oli parasta jota hän koskaan oli syönyt.

Mä en todellakaan ajatellut, että kukaan mitään lahjoja toisi, koska mulle tärkeintä oli se, että sain viettää hyvän tekosyyn nojalla aikaa rakkaimpieni kanssa. Kuitenkin he olivat lahjoin muistaneet, jotka olivatkin toinen toistaan upeampia.

Tätä "jouluvaloa" me ihasteltiin E:n vanhempien luona, kun he olivat mökiltä paluu matkallaan bonganneet sen eräästä liikkeestä. Se muistuttaa ulkonäöltään kirsikkapuuta ja on äärimmäisen tunnelmallinen valo. E:n vanhemmat olivat meidän kehuista innostuneena soittaneet tähän melko kaukana sijaitsevaan liikkeeseen ja kysyneet, että onnistuisiko tällaisen toimittaminen postilla Lahteen. Oltiin molemmat ihan innoissaan, kun nähtiin tämä! Nyt se koristaa meidän olohuoneen ikkunalautaa. ♥

Lisäksi E:n isä oli jonain päivänä bongannut puheistani, että mun ylivoimainen lempparikukka on orkidea. Niinpä he toivat mukanaan sellaisen - vieläpä uskomattoman kauniin yksilön. ♥

Veljeltäni sain hassun ja aika leikkimielisen lahjan, eli tällaisen vaaleanpuna-valkoisen luurin, jonka saa aux-liitännällä laitettua iPhoneen kiinni. Siinä on oikein sellanen vanhanaikainen kiekura puhelinlanka - ihana! :D ♥

Siskoni muistivat minua ja meitä (meidän yhteistä kotia) tuomalla kaksi Iittalan Sarjaton mukia. E kysyikin heti, että saako hän tuon vaaleanpunaisen ;) Lisäksi sain foam rollerin, jota en ihan vielä ole ehtinyt testata, mutta odotan sitä kyllä innolla, kun olen kuullut siitä niin paljon hyvää. Ja tietenkin lasten tekemät ihanaakin ihanemmat kortit ♥

Äidiltäni saimme kärpäseksi kattoon Paola Suhosen suunnitteleman "Lento"-palovaroittimen. Eli ei enään tylsiä valkoisia mönttejä katossa, jee! ♥

Olo oli stressaantunut ja ärsyttävä ennenkuin vieraat saapuivat, joten turvauduin mustaan väriin. Lisäksi mä en kuollaksenikaan löytänyt kultaista ranneketjua, johon kuuluva kaulakoru mulla on, joten jätin sitten molemmat pois! :D

Kiitos osallistuneille tästä päivästä - teitte siitä täydellisen! ♥

Sattuikohan joku mahdollisesti huomaamaan, että nämä kuvat on näpsätty tuolla uudella Canonin EOS M kamerallani? Vielä on aika paljon opeteltavaa edessä, mutta kuvaaminen sujuu jo jotenkuten ja Lightroomin sekä Photoshopin käyttöön tutustutaan parhaillaan. Kyllä tämä tästä, ja itse ainakin pidän paljon enemmän näistä kunnon kameralla otetuista kuvista.

Mitäs te tykkäätte? Miltä näytti tarjoilut ja miellyttääkö teidänkin silmää enemmän nykyiset kuvat? :)