Yhtä juhlaa

Huh, nyt se on ohi. Ja mä jo vannoin tänään, että seuraavan kerran järjestän juhlia aikaisintaan kolmekymppisiä juhliessa. Ja mieluiten pitopalvelun avulla.

Eilinen ilta meni äidin kanssa leipoessa ja kotia siivoillessa. Yöllä valvotti naapureiden tupaantulijaiset ja aamulla oli aikainen herätys keskeneräisiä leipomuksia varten. Iso mukillinen kahvia ja kaulin käteen. Pientä jännitystä piti yllä oudosti käyttäytyvä gluteeniton piirakkataikina ja juustokakun kiille (viimeisistä sille tarkoitetuista jäljellä olleista raaka-aineista valmistettu), joka päätti hyytymisen sijaan pysyä juoksevana. Onneksi hätiin tuli äiti, joka toi mukanaan lisää aineita ja saatiin kuin saatiinkin kaikki herkut pöytään.

Kaikesta kiukuttelusta ja kiireestä huolimatta oli aika palkitsevaa, kun sai luokseen viihtymään ne kaikista tärkeimmät ihmiset. Ja totuus tuli lasten suusta juustokakkua mussuttaessa: "tää on äiti hyvää".

Gluteenittomalla pohjalla tein tällaisen tomaatti-mozzarella piirakan, jossa oli mukana myös rucolaa. Muuten ihan toimiva setti, mutta kaipasi epäilemättä lisää hieman pippuria ja suolaa. Pohjaa tehdessä tuli koettua myös ensimmäinen lievä pettymys gluteenittomista jauhoista leipoessa. Taikina oli jääkaapista otettaessa kivikovaa. Kun sain sen mikrossa pehmenemään, niin totesin sen kaulitsemisen olevan täysi mahdottomuus. Jotenkuten sain sen runnottua vuoan pohjalle, mutta jo esipaiston jälkeen koostumus oli muuttunut todella hauraaksi. Tätä reseptiä täytyy vähän kehittää eteenpäin..

Myös muffinsit oli tehty gluteenittomiksi, joissa Finaxin jauhoseos toimi erittäinkin hyvin. Ihanan kuohkeita ja muhkeita muffineita. Osaan niistä tein päälle tuorejuustokreemin.

Koska juhlijoiden joukossa oli myös lapsia, niin tein (äiti teki, sillä välin kun mä kävin suihkussa ja huseerasin föönin kanssa hiusten kimpussa..) perus turvallisen kinkku-paprikapiiraan, joka meni älyttömän hyvin kaupaksi. Olihan se maukasta, just sellaista miltä kinkkupiiraan pitääkin maistua.

Kakkuna oli jo aiemmin työkavereillekin tekemäni lime-valkosuklaa juustokakku. Mua harmitti kovasti ettei tästä tullut yhtä nättiä kuin edeltäjästään, mutta se sai paljon kehuja. Mun sydäntä lämmitti kovasti kuulla rakkaalta isoveljeltä, että kyseinen kakku oli parasta jota hän koskaan oli syönyt.

Mä en todellakaan ajatellut, että kukaan mitään lahjoja toisi, koska mulle tärkeintä oli se, että sain viettää hyvän tekosyyn nojalla aikaa rakkaimpieni kanssa. Kuitenkin he olivat lahjoin muistaneet, jotka olivatkin toinen toistaan upeampia.

Tätä "jouluvaloa" me ihasteltiin E:n vanhempien luona, kun he olivat mökiltä paluu matkallaan bonganneet sen eräästä liikkeestä. Se muistuttaa ulkonäöltään kirsikkapuuta ja on äärimmäisen tunnelmallinen valo. E:n vanhemmat olivat meidän kehuista innostuneena soittaneet tähän melko kaukana sijaitsevaan liikkeeseen ja kysyneet, että onnistuisiko tällaisen toimittaminen postilla Lahteen. Oltiin molemmat ihan innoissaan, kun nähtiin tämä! Nyt se koristaa meidän olohuoneen ikkunalautaa. ♥

Lisäksi E:n isä oli jonain päivänä bongannut puheistani, että mun ylivoimainen lempparikukka on orkidea. Niinpä he toivat mukanaan sellaisen - vieläpä uskomattoman kauniin yksilön. ♥

Veljeltäni sain hassun ja aika leikkimielisen lahjan, eli tällaisen vaaleanpuna-valkoisen luurin, jonka saa aux-liitännällä laitettua iPhoneen kiinni. Siinä on oikein sellanen vanhanaikainen kiekura puhelinlanka - ihana! :D ♥

Siskoni muistivat minua ja meitä (meidän yhteistä kotia) tuomalla kaksi Iittalan Sarjaton mukia. E kysyikin heti, että saako hän tuon vaaleanpunaisen ;) Lisäksi sain foam rollerin, jota en ihan vielä ole ehtinyt testata, mutta odotan sitä kyllä innolla, kun olen kuullut siitä niin paljon hyvää. Ja tietenkin lasten tekemät ihanaakin ihanemmat kortit ♥

Äidiltäni saimme kärpäseksi kattoon Paola Suhosen suunnitteleman "Lento"-palovaroittimen. Eli ei enään tylsiä valkoisia mönttejä katossa, jee! ♥

Olo oli stressaantunut ja ärsyttävä ennenkuin vieraat saapuivat, joten turvauduin mustaan väriin. Lisäksi mä en kuollaksenikaan löytänyt kultaista ranneketjua, johon kuuluva kaulakoru mulla on, joten jätin sitten molemmat pois! :D

Kiitos osallistuneille tästä päivästä - teitte siitä täydellisen! ♥

Sattuikohan joku mahdollisesti huomaamaan, että nämä kuvat on näpsätty tuolla uudella Canonin EOS M kamerallani? Vielä on aika paljon opeteltavaa edessä, mutta kuvaaminen sujuu jo jotenkuten ja Lightroomin sekä Photoshopin käyttöön tutustutaan parhaillaan. Kyllä tämä tästä, ja itse ainakin pidän paljon enemmän näistä kunnon kameralla otetuista kuvista.

Mitäs te tykkäätte? Miltä näytti tarjoilut ja miellyttääkö teidänkin silmää enemmän nykyiset kuvat? :)