Tossa lenkissä mua itseasiassa ihan yllätti kulutettujen kaloreiden määrä ja etenkin toi kaloreiden rasva. Nykyään kun tuntuu, ettei ne kalorit meinaa palaa millään.
Mua harmittaa se E:n jalkojen vaiva, kun joutuu yksin lenkkeilemään. Toisaalta, jos joku asia painaa mieltä, niin sitä on aikaa käsitellä lenkillä itsekseen ja kotona voi olla taas rento ja nauttia vaan sen toisen seurasta. :)
Mun siskollakin alkoi työpaikan kautta oikein kunnon kuntokuuri! Ne tapas personal trainerin, joka teki niille omat ohjelmat sekä liikunnasta että syömisistä. Sen lisäksi että niillä on yksityistunteja personal trainerin kanssa ja ilman, niin kaksi kertaa viikossa on yhteinen tunti, esimerkiksi joogaa, crossfittiä tai syvävenyttelyä. Musta on ainakin ihan mahtavaa, että työpaikka tukee henkilöstöään tällasissa asioissa!
Voi vaan ihailla sitä intoa, mikä on vallannut A:n. Ja olla kateellinen siitä millasia herkkuja se loihtii kotona - ja vieläpä gluteiinittomasti ja terveellisesti! Oltiin käymässä tämän mun siskon luona muutama viikko takaperin ja vesi nousee kielelle vieläkin, kun mietin niitä bataattirieskoja ja kasvissosekeittoja mitä se teki. Nam.
![]() |
Eilen mä puhuin jo E:lle, että mitäs jos pitäisin tänään välipäivän lenkiltä ja lisäsin itsekin heti siihen perään, että enhän mä nyt oikeesti malta olla lähtemättä.. :D Urheiluhierojaltakin tuli tuomio tuolle keskisormelle, joka on hankaloittanut huomattavasti keilaamista. Siinä on mitä ilmeisimmin mennyt nivelside, ja sitä tulisi olla rasittamatta. Joten ehkä mä nyt kiltisti tottelen kerrankin, ettei sen paranemiseen menis yhtään pidempään.
Eilen jäi kieltämättä vähän harmittamaan, kun mulla olis paukkunu kympin ennätykset ton ajan suhteen, ellen olis hölmönä jäänyt pällistelemään yhtä kolaria, joka sattui keskustassa.
Yhtä alamäkeä tulin niin reippaaseen tahtiin alas, että kun kevensin takaisin powerwalkiin, niin vasen pakara huusi kuin viimeistä päivää. En oikein tiedä mikä siihen meni, mutta pienen venytyksen jälkeen se oli taas ihan ok, eikä ole sen enempää kipuillut. Kaikinpuolin oli ihan mahti lenkki. Sykkeet, vauhti, kalorit, aika, matka - kaikki oli jees!
Tänään ajattelin olla niinkin hurja, että pitäisin sen lepopäivän. Kateltiin illalla E:n kanssa vielä leffa, joten nukkumaanmeno venyi ja sen kyllä huomas aamulla. En meinannu saada itteeni millään ylös sängystä, mutta kun oli pakko.
Ootan jo kovasti perjantaita, koska mulla on ripsihuolto! Viime huollosta rupeaa pikkuhiljaa olemaan neljä viikkoa ja se todellakin näkyy. Mutta omapa on vikani, kun en tarpeeksi ajoissa varaillut huoltoaikaa. Kampaajallekin täytyisi taas päästä, mutta mun vakkarikampaajalla on kalenteri niin täynnä, että aika huonolta näyttää. Siellä ruuhkaa, missä osaamista. ;)
No, tulihan siinä jo niitä kuulumisia ja muutama kuvakin. Palaillaan!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!