Aamuista parhain

.. On sellainen, kun herää tarpeeksi ajoissa lähteäkseen lenkille samalla ovenavauksella töihin lähtevän miehen kanssa. Sellainen, kun juostuasi -6 asteen pakkasessa pääset sisään, keität teetä ja otat kuuman suihkun. Istut alas sohvalle, ilman kiirettä mihinkään, koska olet kerrankin herännyt tarpeeksi ajoissa tehdäksesi kaiken tämän.

Mun vaaleanpunainen kupla puhkesi siinä sohvalla istuessa, kun huomasin, että alle puolen tunnin päästä pitäisi lähteä kävelemään töihin ja peilistä takaisin tuijotti kalpea nuori nainen märät hiukset käärittynä pyyhkeen sisään.

Mä kuitenkin ehdin ajallaan töihin - liukastumatta kertaakaan.

Mun viimepäivät on ollut melko tylsiä ja tapahtumaköyhiä. Olin viikonloppuna molempina päivinä töissä ja siinä se sitten olikin. Lauantaina E:n ystävä tuli meille käymään, tehtiin pizzaa, minä siivosin, tiskasin ja pesin pyykkiä silläaikaa kun miehet pelasivat pokeria ja fifaa, kunnes väsähdin ja luovutin osaltani mennessäni nukkumaan puoliltaöin. Mitään en kuulemma menettänyt - aamulla vieressä körisi mies, joka oli valvonut kolmeen asti yöllä pokeria pelaten, ja totesi heidän saaneen peleistään vaivaisen muutaman kympin. Tässä vaiheessa osasin iloita muutamasta ylimääräisestä tunnista sikeää unta.

On käyty salilla, ja harrastettu älyttömän tehokasta hyötyliikuntaa. Mulla on nykyään vähän pidemmät työmatkat kuin aiemmin, joten hyötynsä siitäkin, kun oikein positiivisesti ajattelee (paitsi jos sataa vettä tai räntää, tai ei muutenvaan jaksa).

 Vettä, vettä paljon vettä. Oli vähän huono treenipäivä, kun jo salille päästessä nälkä kurni vatsassa..

 Taivas oli perjantaina salilta kotiin kävellessä ihan liekeissä..


 .. Kuten kuvan ottajakin.

Jotenkin musta tuntuu, että tästä tuli taas yksi niistä postauksista, joissa ei oo päätä eikä häntää. Sekalaisia asioita monilta eri päiviltä. Pitäisköhän mun hankkia jotain fiksua sisältöä mun elämään, sekä teidän, että itseni takia? No toisaalta - ainakaan tässä blogissa ei anneta ymmärtää, että elämä olisi ravintolasta toiseen ravaamista ja kalliiden merkkivaatteiden ostelemista päivästä toiseen. Tää on mun elämää, vaikka se sitten jonkun mielestä tylsältä vaikuttaisikin. :)

Eilen kun E lähti taas iltatreeneihin, niin mä kipaisin kaupasta (taas) mustikkapiirakkaan raaka-aineet, ihan vaan sen tekosyyn nojalla, että oli sunnuntai ja kylmä. Miten musta tuntuu, että mustikkapiirakkasunnuntaista tulee kohta perinne? Ei, ei siitä tule, koska muuten nää mun mukavasti löystyneet housut on kohta jotain aivan muuta. Murun kainalo, kynttilöitä, leipää, teetä ja mustikkapiirakkaa kera vaniljajäätelön. Tästä mä tykkään.. :)

Mä en edelleenkään liiku ihan niin paljoa kuin haluisin, mutta oon itselleni armollinen. Oon kuitenkin lähiaikoina tehny taas vähän enemmän töitä toisella työpaikalla, joten on aika ymmärrettävää, että en oo kokoajan juoksupöksyt jalassa. Nyt mulla on viimeiset tiedossa olevat työvuorot keskiviikkona ja lauantaina. Ei sillä etteikö siellä vuoroja olisi, mutta en ole ottanut niistä yhtäkään itselleni. Ajattelin kokeilla miltä tuntuu tehdä vaan normi tuntimäärä viikossa töitä, ilman ylimääräisiä hötkyilyjä. Siinähän saattaa vahingossa vaikka tuntea olonsa levänneeksi, stressittömäksi ja onnelliseksi.

We'll see.. :)

Eat clean

 

Huomenta!

 

Kun keittiö on saatu melkein valmiiksi, eli siellä pystyy tekemään jo ruokaa, niin nyt menee meikäläisen ruokatottumukset uusiksi ja osanne siitä saatte tekin, koska yksi jos toinenkin ruoka saattaa vilahtaa täällä blogin puolella.

 

Mulla on aina ollut hassu suhde ruokaan. Mielelläni haluaisin osata valmistaa erilaisia, eri kulttuurien ruokalajeja, mutta mä en oo ikinä saanut keittiöön ja ruoanlaittoon sellaista intoa ja motivaatiota mitä se vaatii. Kaikki ne yksinkertaisimmat ruoat sujuu ja kyllähän mun luomukset on aina enemmän tai vähemmän syötäviä ollut, mutta se, että osaisi oikeasti tehdä jotain makuhermot räjäyttävää ja kaunista..

 

Syöminen itsessäänhän on kaikessa itsestäänselvyydessään äärimmäisen tärkeää, mutta siinä vaiheessa, kun aterioinnit tapahtuu päivittäin ulkona ja epäterveellisin menetelmin, niin se menettää merkityksensä. Toki tuollakin tapaa vatsansa saa täyteen, mutta se mitä se tekee elimistölle ja mielelle on eri asia. Nyt kun on remontin takia ollut "ulkoruokinnassa" aivan liian pitkään, niin en malttaisi edes pysyä pois keittiöstä.

 

Eilistä ruokaa ei tarvinut kauaa mietiskellä, kun mun mielen valtasi värit ja maut, vastakohdat ja terveellisyys, suolainen ja makea.

Mä tykkään broilerista kovastikin, koska se ei oo mun makuun yhtä raskasta kuin muut lihat (plus että se sopii salaatteihin paljon paremmin). Tämä valinta oli siis helppo.

Valitsin nämä Atrian ohuimmat fileeleikkeet nimenomaan naturellina, koska maku on paras ja kukaan, joka on joskus kurkannut mitä ne marinadit sisältää, tekee sen mielummin itse.

 

 

Mä oon kyllä maistanut sekä mansikoita että tota halloumia, mutta en koskaan samalla lautasella. Salaatti koostui salaattisekoituksesta, jossa oli jäävuorisalaattia, rucolaa ja suolaheinää, hunajamelonia, mansikoita, punaisia viinirypäleitä, punasipulia sekä halloumijuustoa.

 

Nää maut kohtas lautasella todella hyvin ja tää nousi samantien mun salaattisuosikiksi. Tarpeeksi ruokaisa, ilman että ton broilerin kanssa olisi joutunut syömään esimerkiksi riisiä tai perunaa. E:lle keitin riisiä erikseen, koska toi salaatti sisälsi oikeestaan kaikkia niitä raaka-aineita, joista se ei kummemmin pidä.

 



 

Se oli värikästä, herkullista ja terveellistä. Täydellistä - vaikka itse sanonkin. Salaatinkastikkeena toimi oliiviöljy sekä vaalea balsamikastike. Tarpeeksi kevyt kastike, jotta raaka-aineiden maut tuli esille, mutta samalla se toi pientä pientä makeutta ja hapokkuutta, sekä kaunista kiiltoa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

 



Tätä tehdään meillä varmasti toistekin! Tähän ruokaan riittää taidot kaikilla, vaikka peukalo olisikin keskellä kämmentä keittiössä. Salaatin raaka-aineet pilkotaan, halloumit pyöräytetään ilman öljyä tai rasvaa kuumalla pannulla. Koko homma läjään ja salaatti on valmis. Päälle maltillisesti oliiviöljyä sekä vaaleaa balsamikastiketta. Broilerit paistetaan pannulla pienessä määrässä öljyä sekä pienen pieni nokare voita (noin pari minuuttia, itse paistoin vähän kauemmin) ja tarjotaan sellaisenaan tai suikaleiksi leikattuna, niinkuin itse tein. En lisännyt broilereihin lainkaan suolaa tai pippuria.

 



Jottei nämä ruoka-aiheiset asiat nyt aivan tähän jäisi, niin vilautan vielä minkä avulla olen opetellut syömään aamupalaa.

Oon ollut aina tosi huono syömään aamuisin, mutta se ois mulle ja mun muutenkin vähän hitaalla toimivalle aineenvaihdunnalle tosi tärkeä ateria. Kun tulee syötyä aamulla terveellisesti ja niin, että tuntee olonsa riittävän kylläiseksi, niin kaikki turhat mässäilyt ja huonot lounasvalinnat jää yleensä pois kuvioista. Mä voin syödä leipää, useimmiten vain palan, koska niin kiinteän tai "raskaan" ruoan nauttiminen heti aamusta ei vaan yksinkertaisesti tunnu mulle luontevalta. Niinpä oon turvautunut jogurttiin ja maitorahkaan. Ja tässäpä muutama oma variaatio.

A+ täyteläistä luonnonjogurttia sekä mustikoita ja vadelmia pakkasesta. Tarpeeksi kevyt aamupala mun makuun, mutta ainakin vadelmien olisi pitänyt antaa vähän sulaa tai pyöräyttää hetki mikrossa. Ei päässyt se vadelman maku oikeuksiinsa syväjäässä ollessaan. Helppo, nopea ja miellyttää ainakin mun silmää.

 

 

Mitä tohon maitorahkaan tulee, niin mun ratkasu sen kitkeryyden poistamiseen on funlight mehutiiviste. Oon sen maininnut täällä joskus aikasemminkin, mutta suosittelen kaikkia maitorahkan kanssa taistelevia kokeilemaan tätä kikkaa. Jokainen varmasti löytää funlight-valikoimasta oman suosikin, mulla se on ollut tuo vadelma.

 

Gojimarjoja kokeilin tänä aamuna ensimmäistä kertaa, kun tätä rahkaa söin. En tiennyt yhtään miltä ne maistuisi, mutta ainakin ne näytti nätiltä. Eivät nuo gojimarjat vahvasti miltään maistuneet, mutta suosittelen kokeilemaan ihan vain niiden ravintoarvojen takia! Lueskelin Superfoodit sivustolta aamupalaa syödessä tietoa noista marjoista ja yllätyin kyllä positiivisesti. Tuolla sivustolla on muutenkin tosi kattavasti tietoa näistä "superfoodeista", joten suosittelen kurkkaamaan.



Laitoin tosiaan tuota funlightia aivan pienen tilkan, jolloin se ei kunnolla edes värjännyt rahkaa pehmeän vaaleanpunaiseksi, mutta silti se toi mukavasti makeutta. Lisää makeutta, väriä ja pientä kirpsakkuuttakin toi tuoreet mansikat. Tossa lasissa on koko 250g maitorahkaa, mutta ainakin mulle se teki vähän tiukkaa noin isona määränä kerralla. Lieneekö mulla sitten oikeesti vaan vähän huonot ruokahalut aamulla..

 

 

Tämän postauksen avainsanat taitaa olla kaunis, terveellinen ja herkullinen? Mä ainakin tykkäsin kaikista näistä ja aion varmasti nauttia niitä jatkossakin. Kunhan saadaan vielä työtason pistorasiat käyttöön, niin pistän blenderin surisemaan ja opettelen pyöräyttämään muutamat hyvät smoothiet.

 

 

Millaiset ruokailutottumukset teillä on aamuisin? Uusia hyviä reseptejä otetaan ilolla vastaan! :)



Nöyrimmät anteeksipyyntöni

... blogihiljaisuudesta. :)

Osa lukijoista on ollut jo huolissaan, että olenko jäänyt kokonaan kuvioista, joten näin aiheelliseksi tulla kertomaan ettei asia ole näin.

Meillä on ollut päivät täynnä hommia - ensin molempien omat työt, mun iltatyöt, muutto ja keittiöremontti. Täällä vallitsee edelleen tajuton kaaos, joka onneksi alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Keittiön yläkaapit ovat löytäneet oman paikkansa, ja alakaapitkin alkavat asettua. Jääkaappikaluste on intekrointia vaille valmis ja uusi ruokapöytänäkin toimiva saareke odottaa kiinnittäjäänsä.

Mulla oli entisessä asunnossani harvinaisen vaikea vuokraisäntä, jonka kanssa asunnon irtisanomisessakin tuli ongelmia. Hän päättikin tänään ilmoittaa, että 5.10 sijaan asunnon täytyykin olla tyhjä huomenna. Jepjep, ja tähänhän me oltiinkin melkein varauduttu (ei, ei todellakaan oltu).

Nyt siis huomenna isolla tohinalla hakemaan loputkin irtaimistot pois asunnolta ja suorittamaan loppusiivous, kunhan on ensin selätetty normaali työpäivä.

Keilaamassa oon ehtinyt muutaman kerran käydä, kiireestä huolimatta. Pitkän tauon jälkeen alkaa vihdoin tuntua siltä, että ei kaikki taidot olekaan ehkä vielä unohtunut.

Tää kaikki on rankkaa, mutta mä tiedän, että sitten kun tää koti on kokonaan valmis, ni saa rentoutua ja palata normaaliin liikkumis- ja arkirytmiin. Niin, ja saa tehdä jälleen omassa keittiössä ruokaa! Kauheen huono omatunto, kun on syönyt ulkona ja jättänyt lenkkeilyt väliin kiireiden takia, mutta viikon päästä on takaisinmaksun aika.

Tässä pintaraapasu siitä mitä täällä on kuluneen viikon aikana tapahtunut. Edellinen viikko meni tasoitus- ja maalaushommia tehdessä.

Ensimmäinen ilta keittiön kimpussa meni lähinnä asennustekniikkaan tutustuen. Tää Noblessan keittiö poikkeaa muista siten, että se kiinnitetään seinään kiskoilla. Mutta saatiinhan me yksi kaappi ja liesituuletinkaappi paikalleen, jee! :D Ja tajuttiin keittiösuunnittelijan virhe mittauksissa, kun ei oltu otettu huomioon noita vesiputkia - eipä mahdu reunimmainen kaappi aukeamaan kokonaan. No, huomenna tulee putkari katsomaan, että mistä vedetään uudet putket.

Kun tekniikka saatiin haltuun (tai siis E ja hänen isänsä saivat), niin kalusteet löysivät hyvinkin vikkelästi paikkansa. Kuvissahan etulevyjen päällä on vielä suojakalvot, joten lopullinen korkeakiiltoisuus näkyy vasta niissä kuvissa, joita julkaisen sitten kun koko keittiö on valmis. ;)

Alakaapit ja jääkaappikaluste paikoillaan!

Äsken oli pakko iltateen kera fiilistellä vähän. Kyllä se siitä valmistuu, pikkuhiljaa.. :)

Näihin kuviin ja tunnelmiin, lupaan ja vannon palata paremmalla ajalla ja kiinnostavimmilla jutuilla, kunhan tämä urakka saadaan päätökseen. Olkaa maltillisia. :)