And you feel like it's all over there's another round for you

... Otsikko on muuten Foo Fightersin biisistä Wheels, joka on ihan maailmanmahtava, kuunnelkaa! Enkä voi olla myöskään kehumatta, miten hyvältä se kuullosti livenä Kalasatamassa 2011, mutta se, että mihin otsikko liittyy, paljastuu jos vaan jaksat lukea vähän eteenpäin. :)

Mulla on edelleen lenssu päällä, enkä siks oo päässyt lenkille läheskään samallailla kuin aikaisemmin. Perjantaina käytiin E:n kanssa vähän erilaisella lenkillä ja se ottikin kameran mukaan ja räpsi muutamat kuvat musta.

Sanonpa vaan, että toi mun mies jos joku osaa nää kuvaushommat! Mä oon tosi huono olemaan kameran edessä luonnollisesti ja musta saakin kaikki parhaimmat kuvat silloin kun en huomaa, että mua kuvataan.

Perjantai-ilta hurahti ihan vauhdilla ja lauantaina nukuinki pitkään ja menin tekemään pienen pätkän töitä toiselle työpaikalle. Bongattiin tolla perjantain lenkillä Lahden satamasta tivoli, joten päätettiin suunnata illalla sinne käymään. 

Käytiin maailmanpyörässä, ja kun se kori pääsi ylös asti, niin tajusin kuinka paha korkeanpaikankammo mulla onkaan. Tuli heti kaikki kauhukuvat mieleen siitä, kuinka se kori kohta tippuu alas rytinällä. Mut ehjänä säilyttiin ja kuvakin todistaa, että vahingossa saatto vähän jopa hymyilyttääkin. 

E otti (yllätysyllätys) pari ihan törkeen makeeta kuvaa tuolta yläilmoista!

ja vähän alailmoistakin....

Toi tunnelma, minkä syksyinen hämärä ilta ja tivolin valot sai aikaan, oli ihan uskomaton. Hetken aikaa tuntu siltä, kuin ei olis ollut edes Suomessa, vaan jossain ihan muualla.

Käytiin vielä iltateellä Karirannan kahviossa, kun se poikkeuksellisesti oli myöhempään auki juurikin ton tivolin takia. 

Sunnuntaina mulla oli aikanen herätys sinne Kunnon Nainen -juoksutapahtumaan. Siis mun aikanen viikonloppuna tarkoittaa sitä, että herään siinä kymmenen aikoihin. E:n piti tulla ottamaan kuvia sieltä, mutta aamulla satoi jo ihan kaatamalla, joten ymmärsin kyllä täysin, että ei viitsinyt lähteä mukaan. 

Meillä juoksijoilla oli startti tasan kello kaksitoista. Samalla sekunnilla kun lähdettiin liikkeelle, niin alkoi ihan jäätävä vesisade! Sitä tuli melkein ku olis ämpärillä lapannu vettä niskaan eikä aikaakaan kun lenkkarit oli täynnä vettä ja vaatteet painoi muutaman kilon kastuttuaan. Juoksin kahden meidän työntekijän kanssa, jotka ei oikein ollut innostuneita vetämään sitä koko 10km matkaa siinä sateessa. Koitin sanoa, että johan tässä on kastuttu just niin märäks kuin vesisateessa juostessa vaan kastua voi, mutta ei ne silti halunnut lähteä kympille. 

Mentiin tasasen tappavaan tahtiin se 6km lenkki ja päästiin maaliin ajassa 00.36. Eli jos sen kympin olis jaksanut samaa vauhtia, niin olis menny kymppi tunnissa! 

Toisaalta oli ihan fiksua omaltakin kannalta tyytyä siihen lyhyempään lenkkiin, koska lähtökohdat juoksulenkille ei omalla kohdalla ollut muutenkaan kovin hyvät. Puuta koputellen on hyvä sanoa, että ainakaan toistaiseksi mulla ei oo tullut kipeämpi olo (kiitos saunan, joka odotti lämpimänä lenkin jälkeen), mutta ei mulla edelleenkään tervekään olo ole. Ehkä tää tästä, pikkuhiljaa. :)

Joitakin saattaa ehkä naurattaa, mutta seuraavan kuvan kuteet päällä mä kävin roudailemassa roskia. Mutta siihen oli kyllä ihan syynsä, kun halusin musta jonkun vähän erilaisen kuvan. E oli ihana ja suostu tietenki, vaikkakin sillä puuttui sillä hetkellä fiilis kuvaushommiin ihan kokonaan. 

Tollanen kuva saatiin räpsästyä ja E tietenkin jälkikäsitteli sen. Ei oo yhtään mun tyylinen kuva (ja mun ilme on jostain sieltä ja syvältä), mutta sai tän kerran kelvata. 

Kaikenkaikkiaan mulla oli ihan mahtava ja rentouttava viikonloppu, jonka voimin toivottavasti jaksaa painaa vähän normaalia pidemmän työviikon. 

Tänään vieläpä roudattiin mun tavarat E:n luo ja nyt se on (taas) mun avopuoliso. Toistaiseksi vielä aika epävirallisesti, koska mulla on oman asunnon irtisanomiskuukaus meneillään ja tähän uuteen asuntoon on tulossa vielä parin viikon sisään uusi keittiö, joten on ihan hyvä olla vielä toinenkin paikka, jossa viettää osa ajasta remontin keskellä. 

Nyt nukkumaan, koska huomenna on taas työpäivä ja paljon tekemistä (niinku esimerkiks lenkkeilyä ja ehkä vähän keilailua!!)

Uneja :)

Lepopäivää ja rakkautta

Eilen oli hyvä päivä viettää lepoa, että tänään jaksaa taas.

Musta olis kivaa laitella asukuvia sun muutakin tänne blogin puolelle, mutta häpeillen täytyy myöntää, että mä en oo mikään överikalliiden merkkivaatteiden ystävä, eikä mun pukeutumisessa ole mitään ihmeellistä. Mä oon vaatteiden, kuten monen muunkin asian suhteen, hyvinkin mukavuudenhaluinen. Toimin asiakaspalvelutyössä, joten kyllähän töihinkin tulee pukeuduttua "siistimmin", mutta ei ehkä niin siististi, että siitä kannattaisi tänne kuvia laittaa. Ehkäpä sitten, kun tulee aihetta laittautua vähän enemmän.

Kävinpä eilen lounastamassa Pancho Villassa lohisalaatin merkeissä. En sen kummemmin kysellyt, että mitä se sisältää, mutta totisesti yllätyin kun sain annoksen eteeni.

 

Jotenkin lohisalaatista on ainakin itselleni muodostunut kuva normaalista jäävuorisalaatista, jonka seassa on satunnaisia paloja lämminsavulohta. Tämä salaatti ei kyllä vastannut mielikuvaani, mutta oli jotain paljon parempaa. Salaattihan itsessään oli sitä perus jäävuorisalaattia, tomaattia sekä kurkkua. Lisäksi siinä oli keitettyä kananmunaa sekä jalopenoa. Lohi oli kunnon paistettu filee ja oli melko hyvää.

Mulla on aina kauheet visiot siitä mitä tekisin ja miten tekisin, mutta toteutuspuoli on aika heikoilla. :D Itse jos tekisin tällaisen lohisalaatin, niin jalopeno jäisi pois, sipulin tilalle laittaisin punasipulia sen pehmeämmän maun takia, lohifilee olisi paistettu rapeaksi ja maustettu vähän erilailla. Salaatinkastikkeen jättäisin kokonaan pois ja laittaisin tilalle sitruunabalsamicoa sekä öljyä. Ärsyttävää tuossa annoksessa oli myös tuon sitruunan muoto. Eihän sitä saanut millään puristettua tuohon salaatin päälle, kun se oli vain sitruunaviipale joka oli leikattu yhdestä kohtaa halki, jotta se saadaan aseteltua lautaselle.Yksinkertainen on sitäpaitsi kaunista, joten mun lautaselle sitruuna olisi päätynyt yksinkertaisina lohkoina, joista sen mehu on helppo puristaa salaatin päälle.

Annos oli aika iso, joten kaikkea ei tullut syötyä. Ihan ok lounassalaatti kuitenkin! Parempi kuin esimerkiksi Picnicin lohisalaatit, valmissalaateista puhumattakaan.

Mä päätin jo eilen aamupäivällä, että pidän lepoa lenkistä, joten päästiinkin E:n kanssa kuvauskävelylle satamaan!

Mä aina jaksan ruikuttaa E:lle, että haluun meistä kuvia, vaikka se itse viihtyy paljon paremmin kameran takana kuin sen edessä. Minun rakas.

Räpsästiin myös musta muutama kuva siinä samalla, vaikka meinas palella jo pirusti, kun aurinko ehti laskea. E on ihan älyttömän hyvä valokuvaushommissa, ja onkin tehnyt satunnaisia keikkoja esimerkiksi hääkuvausten merkeissä. Muutamille on otettu myös esimerkiksi perhekuvia sekä lasten merkkipäivinä.

Kuvien laadut vähän kärsii täällä, koska olen ottanut ne omaan puhelimeeni ja sitä kautta lisännyt tänne.

Ja olenpas muuten äärimmäisen iloinen, kun sattui silmään Sokoksella tuo Björn Borgin paita mikä mulla on kuvissa päällä! Se on urheilumallistosta ja oli ale-rekissä ainoa laatuaan. Sattuipa olemaan vielä kokoa S, joten sopii mulle kuin nakutettu! En lähes koskaan käytä pukeutumisessa värejä, mutta nyt kun painoa on tippunut ja vaatteet istuu paremmin, niin uskaltaa käyttää erilaisia värejä. Tämänkin paidan värin olen jo useampaan otteeseen kuullut sopivan minulle todella hyvin, enkä voi itsekään olla asiasta toista mieltä. On se vaan niin hyvä. :)



Mulla kävi töissä muutama kuukausi takaperin eräs asiakas, joka oli niin tyytyväinen saamaansa palveluun, että kiikutti mulle eilen yllätyksen työpaikalle. Tämä olikin itseasiassa todella mieluisa yllätys, koska en pahemmin ole koskaan käynyt keikoilla tai festareilla, mutta E tietenkin nauttii räpsiä keikkakuvia ja onhan keikoilla ihan eri meininki kuin kotona kotiteatterista kuunneltuna.

Artistit nyt ei ehkä osu täysin omaan musiikkimakuuni, mutta ollaan sen verran kaikkiruokaisia musiikin suhteen, että keikka ku keikka käy!

 







 

 

Huomenna siis ripsihuollon jälkeen suunnaksi Kasaajankatu 13 ja Isojano 2013. Esiintyjinä toimii Laura Närhi sekä Cheek ja lämppäyksen hoitaa Kuningas Pähkinä & Setä Tamu.

 

Voisinpa räpsästä tänään talteen kuvat tämän hetkisistä ripsistä ja laittaa sitten huollon jälkeen kuvat ennen ja jälkeen. Ripset on pysynyt todella hyvin ottaen huomioon, että mulla on todella hauraat ja pitkät ripset, jotka hädintuskin jaksavat kannatella noita pidennyksiä. Ihanaa saada taas räpsyt kuntoon!

 

Ja illalla taas lenkille, koska huomenna se tulee jäämään väliin noiden menojen takia. Lauantaina kun vielä jaksaa painaa 10km, niin saadaan täyteen se 40km vielä tälläkin viikolla.

 

Nyt täytyy rientää. Huomenna palaillaan postauksen merkeissä, joka pitää sisällään ainakin tämäniltaisen lenkin!