Lisämotivaatiota itsestä

Hiphei!

Täällä on ollut muutaman päivän ihan hiljaista, mutta eiköhän aktivoiduta taas.

 Se, että en ole tänne mitään kirjotellut johtuu ihan puhtaasti siitä, että ei ole ollut mitään mistä kirjoittaa. Sitten kun mä vihdoin paranin siitä lenssusta, niin olin muutenvaan niin poikki ettei innostanut juokseminen.

Meillä on ollut myös vähän muuttorumbaa nyt kun lyötiin hynttyyt yhteen. Uusi keittiö tulee perjantaina ja vanhakin on vielä purkamatta.. Mutta onhan tässä kokonaiset kolme iltaa aikaa - kiire tulee.

Torstaina mä kävin sellasella vajaan 8km lenkillä, josta puolet juoksin ja puolet pyöräilin. Menin itseasiassa 3.64km aikaan 19min, joka tarkoittaa sitä, että tunnissa olis samalla tahdilla mennyt yli kympin! Juokseminen tuntu ihmeen helpolta, mutta kyllä mä olin ilonen ku pääsin sinne pyörän luokse ja sain hengityksen vähän tasaantumaan.

Viikonloppu mulla oli tosi työntäyteinen, kun menin perjantaina suoraan töiden jälkeen toisiin töihin, sekä lauantaina että sunnuntaina tein pienen pätkän töitä toisella työpaikalla.

 Mä kuitenkin sain raahattua itseni eilen lenkille samaan aikaan kun E lähti futistreeneihin, ja napsasin itsestäni taas tollasen surullisenkuuluisan "lenkillelähtö"-kuvan.

Siinä näkyy matka ja aika, sekä kalorit, jotka koostui vähän reilun 3km reippaasta kävelystä sekä saman matkan pyöräilemisestä. Varmistin mun lenkille lähtemisen sillä, että jätin pyörän työpaikan pihaan, jotta mun olis pakko lähteä lenkille ja hakea se pois sieltä! :D

Mä oon jo valmiiks päättänyt, että nyt kun se koko flunssa on selätetty, niin tällä viikolla liikutaan taas hyvään tahtiin, ja ruvetaan tekemään lisää töitä paremman kropan ja kiinteytymisen eteen. Mulla on tänään vapaa ilta (jeejee, näitä osaa arvostaa kun on taas kolmena päivänä painanut vähän ylimääräistä duunia) ja aion käydä hemmottelemassa itseäni solariumilla, koska en oo aikoihin käynyt. Sen jälkeen pyörähdän vanhalle kunnon kuntosalilleni ja käyn lataamassa salikortin!

Pikkuhiljaa lähetään liikkeelle vähän kevyemmällä treenillä ja kunnon levolla, niin ettei edes tarvi pelätä palavansa loppuun. Haluun, että mulla liikkumisen lisäks riittää aikaa muullekkin elämälle, enkä todellakaan halua väsyttää itseäni liikkumisen takia. Sen pitää olla tervettä ja järkevää! Aerobista en aio jättää, enkä aio alkaa syömään kuin hullu, vaikka lihasten kasvattamisen kannalta se parempi olisikin.

Mä aion (yrittää) syödä terveellisesti ja säännöllisesti sekä tehdä paljon aerobista treeniä ja kuntosalilla pienemmillä painoilla enemmän toistoja. Sanoo kuka mitä sanoo, mä oon kokeillut myös sen toisen tavan enkä silloin kuunnellut kroppaani, ja jokainen joka tätä blogia on vähänkään lukenut tietää kyllä  miten siinä kävi.

Salikortin hankkiminen on mun mielestä senkin takia nyt ajankohtaista, että kohta tulee kylmä ja märkä syksy sekä sen jälkeen hyytävän jäinen talvi, joten ainakaan ei oo sitten syytä jättää aerobistakaan treeniä väliin, kun sen pääsee suorittamaan sisätiloihin sääolosuhteista huolimatta.

Juttelin erään kaverini kanssa tänä aamuna siitä, kuinka itse tulee sokeaksi niille muutoksille mitä omassa kropassa tapahtuu. Mä suorastaan surkuttelen itselleni välillä, että oon vieläkin ihan iso ja löllö. Noh, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Jepjep, ja tästä jos jostain tuli tota otsikossa mainittua lisämotivaatiota, joka sai alkunsa musta itsestäni. Kyl mun täytyy myöntää, että oon ylpee itestäni, mut en läheskään tyytyväinen vielä. Muutos on ihan huima näin omallekin silmälle ja siks mun mielestä oliskin tärkeetä säilyttää itsestä myös niitä "ei niin edustavia" kuvia. Kehittyessä nälkä kasvaa syödessä ja saattaa tulla sokeaksi niille omille saavutuksille. Ja jos tai kun heikko hetki yllättää ja motivaatio vajoaa pohjamutiin, niin sulla on asia, jota katsomalla sä jaksat vielä.

Mä en henkilökohtaisesti enään ikinä päästäis itseäni tohon kuntoon, jossa oon tossa ensimmäisessä kuvassa. Mulla on niin paljon parempi olo sekä henkisesti että fyysisesti ja mä oon oikeesti onnellinen.

Tällä viikolla olis muutama ylimääränen lyhyt työvuoro toisella työpaikalla, kampaaja ja ripsihuolto torstaina (laitellaan kuvia sen jälkeen!) ja musta tulee näillänäkymin vähän vaaleempi tyttö!

Nyt takas työntouhuun, koska näitä hommia kyllä riittää.

Reipasta alkavaa viikkoa kaikille! :)

And you feel like it's all over there's another round for you

... Otsikko on muuten Foo Fightersin biisistä Wheels, joka on ihan maailmanmahtava, kuunnelkaa! Enkä voi olla myöskään kehumatta, miten hyvältä se kuullosti livenä Kalasatamassa 2011, mutta se, että mihin otsikko liittyy, paljastuu jos vaan jaksat lukea vähän eteenpäin. :)

Mulla on edelleen lenssu päällä, enkä siks oo päässyt lenkille läheskään samallailla kuin aikaisemmin. Perjantaina käytiin E:n kanssa vähän erilaisella lenkillä ja se ottikin kameran mukaan ja räpsi muutamat kuvat musta.

Sanonpa vaan, että toi mun mies jos joku osaa nää kuvaushommat! Mä oon tosi huono olemaan kameran edessä luonnollisesti ja musta saakin kaikki parhaimmat kuvat silloin kun en huomaa, että mua kuvataan.

Perjantai-ilta hurahti ihan vauhdilla ja lauantaina nukuinki pitkään ja menin tekemään pienen pätkän töitä toiselle työpaikalle. Bongattiin tolla perjantain lenkillä Lahden satamasta tivoli, joten päätettiin suunnata illalla sinne käymään. 

Käytiin maailmanpyörässä, ja kun se kori pääsi ylös asti, niin tajusin kuinka paha korkeanpaikankammo mulla onkaan. Tuli heti kaikki kauhukuvat mieleen siitä, kuinka se kori kohta tippuu alas rytinällä. Mut ehjänä säilyttiin ja kuvakin todistaa, että vahingossa saatto vähän jopa hymyilyttääkin. 

E otti (yllätysyllätys) pari ihan törkeen makeeta kuvaa tuolta yläilmoista!

ja vähän alailmoistakin....

Toi tunnelma, minkä syksyinen hämärä ilta ja tivolin valot sai aikaan, oli ihan uskomaton. Hetken aikaa tuntu siltä, kuin ei olis ollut edes Suomessa, vaan jossain ihan muualla.

Käytiin vielä iltateellä Karirannan kahviossa, kun se poikkeuksellisesti oli myöhempään auki juurikin ton tivolin takia. 

Sunnuntaina mulla oli aikanen herätys sinne Kunnon Nainen -juoksutapahtumaan. Siis mun aikanen viikonloppuna tarkoittaa sitä, että herään siinä kymmenen aikoihin. E:n piti tulla ottamaan kuvia sieltä, mutta aamulla satoi jo ihan kaatamalla, joten ymmärsin kyllä täysin, että ei viitsinyt lähteä mukaan. 

Meillä juoksijoilla oli startti tasan kello kaksitoista. Samalla sekunnilla kun lähdettiin liikkeelle, niin alkoi ihan jäätävä vesisade! Sitä tuli melkein ku olis ämpärillä lapannu vettä niskaan eikä aikaakaan kun lenkkarit oli täynnä vettä ja vaatteet painoi muutaman kilon kastuttuaan. Juoksin kahden meidän työntekijän kanssa, jotka ei oikein ollut innostuneita vetämään sitä koko 10km matkaa siinä sateessa. Koitin sanoa, että johan tässä on kastuttu just niin märäks kuin vesisateessa juostessa vaan kastua voi, mutta ei ne silti halunnut lähteä kympille. 

Mentiin tasasen tappavaan tahtiin se 6km lenkki ja päästiin maaliin ajassa 00.36. Eli jos sen kympin olis jaksanut samaa vauhtia, niin olis menny kymppi tunnissa! 

Toisaalta oli ihan fiksua omaltakin kannalta tyytyä siihen lyhyempään lenkkiin, koska lähtökohdat juoksulenkille ei omalla kohdalla ollut muutenkaan kovin hyvät. Puuta koputellen on hyvä sanoa, että ainakaan toistaiseksi mulla ei oo tullut kipeämpi olo (kiitos saunan, joka odotti lämpimänä lenkin jälkeen), mutta ei mulla edelleenkään tervekään olo ole. Ehkä tää tästä, pikkuhiljaa. :)

Joitakin saattaa ehkä naurattaa, mutta seuraavan kuvan kuteet päällä mä kävin roudailemassa roskia. Mutta siihen oli kyllä ihan syynsä, kun halusin musta jonkun vähän erilaisen kuvan. E oli ihana ja suostu tietenki, vaikkakin sillä puuttui sillä hetkellä fiilis kuvaushommiin ihan kokonaan. 

Tollanen kuva saatiin räpsästyä ja E tietenkin jälkikäsitteli sen. Ei oo yhtään mun tyylinen kuva (ja mun ilme on jostain sieltä ja syvältä), mutta sai tän kerran kelvata. 

Kaikenkaikkiaan mulla oli ihan mahtava ja rentouttava viikonloppu, jonka voimin toivottavasti jaksaa painaa vähän normaalia pidemmän työviikon. 

Tänään vieläpä roudattiin mun tavarat E:n luo ja nyt se on (taas) mun avopuoliso. Toistaiseksi vielä aika epävirallisesti, koska mulla on oman asunnon irtisanomiskuukaus meneillään ja tähän uuteen asuntoon on tulossa vielä parin viikon sisään uusi keittiö, joten on ihan hyvä olla vielä toinenkin paikka, jossa viettää osa ajasta remontin keskellä. 

Nyt nukkumaan, koska huomenna on taas työpäivä ja paljon tekemistä (niinku esimerkiks lenkkeilyä ja ehkä vähän keilailua!!)

Uneja :)